Olet lämpimästi tervetullut uuteen blogiini Tiinatuulin käsityökaaos

Käsityön maailma ei katoa - blogi jää tänne olemaan :)

Toivottavasti näemme uudessa paikassa! :)

-Tiinatuuli

Tällä kertaa tuntui olevan vähemmän sopivia vaihtoehtoja tai sattui tulemaan samoja värejä useampaan otteeseen. Mutta kivat näistä tuli. Tykkään!

Tässäpä vähän tarkemmin raidoista.

A-sukan kärki oli Novitan Nallea farkun sinisenä.

1.12. Lempilevy: Hertz - Kuriton kakara, josta nappasin violetin (SukkaMokka Herra Kanerva)
4.12. Väri itsetehdystä ristipistotaulusta (vaikka myöhemmin huomasin, että lähempänäkin olisi ollut taulu… siinäkin on vähän vihreää… (Trekking XXL)
5.12. Äidin tyttönimi on Junttila. J:llä alkava väri löytyi Japanese carmine, Japanise violet ka Jazzberry Jam, joiden yhdistelmäksi löytyi viininpunainen (Nalle)
8.12. Samassa taloudessa kanssani asuu yksi tyyppi, jonka yksi lempiväri on oranssi. (Maija)
9.12. Varhaisin lapsuusmuisto on leikit lastenhuoneessa - siellä oli aikanaan vaaleanpunaiset seinät (nalle)
12.12. Lenkkipolkuni varrella on paljon taloja. Uuden asuinalueemme vallitseva talonväri on musta/tumman harmaa. (TeeTee Tundra)
13.12. Sudenpentujen nimigeneraattori ei toiminut, joten käytin englannin kielistä vastiketta. Pink toi vastaukseksi Productive Ideal now Kind, jotka koin lähimmäs minua itseäni (TeeTee tundra ja nalle?)
16.12. Syntymäpäivä toi väriksi tumman sinisen (Fabel)
17.12. Olen kiinalaiselta horoskoopilta Tiikeri. Elementti olisi tuli, mutta lähimmäs tulta olisi mennyt oranssi, jota sukassa jo oli, joten nyt tuli luminen tiikeri.
20.12. Lempparivillasukat ovat turkoosit, niiden vastaväri oli joku punainen (Nalle, Baby alpaca Silk ja hieman Maijaa)
21.12. Lempparipiirroshahmo on Totoro (Baby alpaca Silk ja valkoinen Fabel?)
24.12. Viimeinen kommentti oli ruskea. Tosin luulin vaalean violettia viimeiseksi, joten valitsin kuitenkin sen (SukkaMokka)

B-sukan kärki oli myöskin Novitan Nallea.

2.12. Lankavarasto n. 5-10 kg (Novita Nalle) (todellisuudessahan lankavarastoni on 15 kg. Ihan perusarviointia painon suhteen siis :D)
3.12. Ensimmäinen kuva Googlella, joka ei ole omakuva, on itseotettu kuva isosista pinkissä paidassa (Novita Nalle)

6.12. Suomen lippu. Risti on virkattu paikoilleen, tein kohdalle nurjia niin risti ei ponnahda liiaksi ylös. (sininen Fabel ja valkoinen Fabel?)
7.12. Testin mukaan olen violetti (Sukkapuffa)

10.12. Kysäisin ukolta joululaulua ja vastaus oli Kilisee kilisee kulkunen. Valitsin siitä valkoisena hohtavat nietokset (Sirkka ryijylanka)
11.12. Suosikkipuu on koivu. Lankoina valkoinen Fabel/sock 4, vihreä Baby-alpaca-Silk ja joku musta

14.12. Toinen harrastukseni on kehrääminen, joten valitsin värin Lissusta (Novita Nalle taika)
15.12. Suosikkisupersankarini on Groot elokuvasta Guardians of the Galaxy (Nalle Taika, Ilun gimalle, Nalle ja joku musta)

18.12. Wikipedia artikkeleja klikkailemalla päädyin lopulta Punaisesta kertovaan artikkeliin (Baby-alpaca-Silk)
19.12. Lempparikukkani on ruusu. Kuviot on silmukoitu jälkikäteen (trekkiking XXL, joku puuvillasukkalanka ja valkoinen Fabel?)

22.12. Kotikaupunkini tunnetuin joukkue on tietty Kärpät (nalle ja joku musta)
23.12. Tähtitaivaalle tuli pari otavaa (Ilu gimalle, Fabel, joku regian sukkalanka ja Dropsin alpakka sekä valkoinen ryijylanka) Kuvissa ei nyt näy ne hienot tähtikuviot kovinkaan hyvin...

Verrattuna viime vuoden sukkiin, näistä tuli enemmän "räsymattoiset". Harmittaa vähän, että A-sukkien Totoro kiristää sen verran että sukat näyttävät eri mittaisilta, mutta en enää pura. Suosikkiraitani oli tuo Totoro ja ruusu-kirjailu. Se onnistui hyvin ja kukat näyttävät eläviltä langan värjäyksen vuoksi.

Näin jälkikäteen katseltuna näitä joulukalenterisukkia näkyi olevan useampaa muutakin. Ehkäpä ensi jouluna jotain sellaista?

Siispä tein lapaset.

Lankana käytin Viking of Norwayn Sportsgarnia, joka on puhdasta villaa. Ostin aluksi myös seiskaveikkaa, mutta työpaikan virkistysreissulla Kokkolassa löysin tätä lankaa. Puikoiksi tuli 3.5 mm. Tarkoitus oli siirtyä 4 mm puikkoihin kämmenosassa, mutta tilanteen osuessa kohdalle, ei puikkoja ollutkaan kohdalla.

Lapasen malli on oma, alakoulussa opittu. Siinä peukalokiilaa varten tehdään sen verran lisäyksiä kuin peukaloa varten tarvittaisiin ( 2/3 ensimmäisen puikon silmukoista). Lisäyksiä tehdään ensimmäisen puikon alussa joka toinen tai kolmas kerros. Lopulta peukaloa varten neulotaan ylimääräiset silmukat 2 o yhteen peukalon silmukoiden verran. Esimerkiksi näissä lapasissa olisi tullut 8 silmukkaa peukaloa varten, joten olisi pitänyt lisätä 8 silmukkaa. Sen jälkeen neulotaan 8 x 2 o yhteen erillisellä langalla. (näissä lapasissa kävi kuitenkin niin, että tein resorin jälkeen sen verran ylimääräisiä kerroksia ja lisäykset joka kolmas kerros, että kämmenestä meinasi tulla liian korkea, joten tein 7 silmukan peukalon. Istuva tuli siitäkin)

Hieman jännitin, kuinka sopivat lapasista tulivat, kun en ollut täysin varma työkaverin käden koosta, mutta ainakin hän oli kovin tykästynyt lapasiinsa. Onnistunut työ siis. Mutta nyt en mieluusti hetkeen tee kettukarkkeja - alkaa jo vähän kyllästyttää :D

Mutta esitelläänpä nyt viimeisimmiksi valmistuneita lankoja.

Lähdetään liikkeelle näistä kahdesta alimmaisesta langasta.

Sain jo hyvän aikaa sitten idean kehrätä ukkoni veljen avovaimolle lankoja sillä ajatuksella, että hän saisi neuloa niistä jotain kivaa lapsille. Tilasin villaa World of Woolilta, ja mukaan tarttui mm. vihreää ja keltaista merino-silkkiä. Vihreästä tuli kolmisäikeinen Lenni. Lenni on 101 g ja 270 m, eli DK vahvuista suunnilleen. Wpi oli 19, mikä taas viittaisi fingering-vahvuuteen Ravelryn mukaan. Luulen, että wpi laskelmani eivät pidä paikkaansa, sillä lanka oli kuitenkin aika paksua - lähempänä 7 veljestä.

Keltainen on nimeltään Sitruunamelissa, 98 grammaa ja 245 m. DK vahvuista oli tämäkin, vaikka wpi näytti 19. Sitruunamelissa oli kaksisäikeistä.

Tämän kuvan postasin Facebookin Kehrääjät -ryhmään, näyttääkseni omat kokemukseni kerhäämiseen ja kertaamiseen käytettävät kehrät. Lissuhan on rullavetoinen rukki, eli kun poljen rukkia, nauha menee rullan yli ja siinä on 3 eri kokoista kehrää eli nopeutta. Turkoosi on se ensimmäinen rukkikehräys ja se on kehrätty ja kerrattu isoimmalla kehrällä. Violetti on kehrätty ja kerrattu pienimmällä. Lenni on tehty keskimmäisellä ja Sitruunamelissa on keherätty keskimmäisellä ja kerrattu pienimmällä. Kuvassa eroja ei juuri erota, mutta itse tykkään kerrata joko vähän pienemmällä nopeudella tai sitten hitaammalla. Pitäisi vielä kokeilla pienimmällä kehrätty säie ja sen kertaaminen nopeimmalla.

Mutta mennäänpä eteenpäin.

Violetti on merino-nylon-sekoite eli sukkalangaksi sopiva. Olen kovin ylpeä tästä langasta, sillä se on omalle kohdalle ennätyksellisen ohutta: 98 g / 490 m. Violetti on navajo-kerrattu eli kolmisäikeinen. Tästä tulisi kivat sukat, mutta metrit riittäisivät huiviinkin.

Pinkkii - lanka on värttinäkehrättyä merinoa. Näissä kolmessa vyyhdissä on 95 g ja 255 m. Uskon, että metrimäärä ei välttämättä pidä paikkaansa, sillä vyyhtien wpit vaihtelevat 23-30 välillä. Lanka on siis äärimmäisen epätasaista - jokainen vyyhti on vähän eri paksuinen. Lanka on navajokerrattu "on the fly" eli suoraan kehrätessä kerrattua. Jouduin poistamaan langan värttinältä aika-ajoin, koska siitä tuli aika paksu ja hankala pyörittää. Kehräämiseen meni KAUAN - aloitin kerhäämisen kesällä 2014 :D Alussa haaveilin tästä huivia, mutta pitänee etsiä malli, jossa tiheydellä ei ole niin isoa merkitystä.

Yksi lanka olisi myös valmiina, mutta se on pesemättä enkä ole ehtinyt tekemään laskelmia. Pitäisi ostaa uusi keittiövaaka, sillä nykyinen tuntuu epäluotettavalta (se saattaa näyttää lukemia vaikka siinä ei olisi mitään päällä).

Mukavaa tammikuuta!

Junasukkia jämälangoista. Näissä oli mm. Sadnessgarnin Sisua, Dropsin Alpacaa ja Ilun Handun Gimalle-sukkalankaa. Kovin tuli söpöjä sukkia.

Pipoa ja hanskoja varten ostin Dropsin Baby Alpaca Silkiä sinisenä. Kaveriksi nappasin äidin jämälangoista jotain alpakkalankaa. Pipo on tuttu malli (rav.) ylhäältä alas neuloen, lapaset omasta päästä.

Isosiskot saivat Maijasta tehdyt sukat. Hauska, kun molemmat siskot ovat reilun vuoden vanhoja ja silti kengän koossa oli selvä ero. Onneksi hoksasin varmistaa molempien kengän koot (punaisia piti tosin vähän pidentääkin kun meinasivat olla ihan liian pienet). ´Sukat on ihan perinteiset perussukat - toisessa tiimalasi ja toisessa ranskalainen kantapää.

Yhdelle pienelle tytöllekin tuli tehtyä jotain - niistä lisää myöhemmin.

Blogi on ollut valitettavan hiljainen taas - tällä kertaa syytän työkiireitä. Marraskuu oli todella kiireistä aikaa ja jonkinlaista isompaa väsymystäkin meinasi olla. Joulukuu menikin sitten vain lomaa odotellessa ja joulun jälkeinen viikko lomasta nauttien. Käsitöitä ennätin tekemään kyllä useampiakin, muutamasta päätyi kuva instankin puolelle. Esittelen noita vuoden 2016 viimeisiä töitä tässä tämän vuoden alkuun, mutta tässä vaiheessa voin jo tehdä summailuja vuodesta 2016.

Vuonna 2016 tuli tehtyä (suluissa 2015)

• Kaulaan sopivia 3 (2)
• Jalkaan mahtuvia 19 paria (21 paria) joista pienempiin jalkoihin 11 paria
• Käsiin vedettäviä 4 paria (5), joista pienempiin käsiin 2 paria
• Päähän pistettäviä  3 kpl (4), joista pienempään päähän kaikki
• Ompeluksia 3 (4)
• Hihallisia 0 kpl (1)
• Itse kehrättyjä lankoja 10 kpl (4 kpl)
• Muita projekteja 16 kpl (6 kpl)

Isoimpia töitä ei nyt tälle vuodelle tullut lainkaan. Yksi on työnalla, siitä kuva vähän alempana. Yksi isompi virkkaustyö oli mukana pöllöpeiton muodossa, ja lisäksi pienempiä muutama.

Tässä pari kohokohtaa:

Vuoden suosikkityö

Pieniä sieviä sieniä oli ensimmäinen kehruuprojekti Lissun kanssa. Yhteistyömme ei tietysti alkanut niin romanttisesti kuin olin ajatellut...

...mutta siitäkin huolimatta tämä projekti oli oma suosikkini tämän vuoden töistä. Ehkä siksikin, että väri on lempivärejäni ja langan tuntu on ihanan pehmeä. Tälle langalle täytyy keksiä jokin projekti, jossa se pääsee oikeuksiinsa.

Vuoden käytetyin

Valitsin poikkeuksellisesti kaksi työtä tähän kategoriaan. Vaahteranlehti-huivi meni isoäidilleni ja joka kerta, kun olen hänen luonaan käynyt, hän on kehunut huivia. Ja mikä tärkeintä - hän on saanut kehua taitavaa lapsenlastaan. Isoäidille tietty kunnia-asia!

Alla olevat sukat ovat olleet töissä lähes päivittäisessä käytössä. Ulkomuoto on muuten pysynyt kiitettävän hyvänä. Tästä tulikin mieleeni, että voisin pestä ne vielä ennen töihin paluuta...

Vuoden "Valmistuihan se viimein"

Ostin häämatkaltamme Dublinista aikanaan villaa. Hillosin villaa pitkän pitkän aikaa, kunnes otin sen värttinälle. Sitten näemmä pitkän pitkän aikaa hillosin sitä siinä värttinällä. Kuvaa nyt ei vielä täällä blogissa edes ole - lisäilen linkin tähän kunhan se on olemassa :D

Vuoden lemppariprojekti

Otanpa tällaisen uuden kategorian. Toiset projektit ovat vaan mielenkiintoisempia kuin toiset, ja vaikka työstä itsestään ei ehkä tulekaan se suosikkityö, niin siitä itse tekemisestä voi tykätä vaikka kuinka. 10 stitch blanket. Ihan on harmittanut että moni muu työ on tullut tämän tekemisen eteen. Nyt kun saan yhden ristiäislahjan tehdyksi, niin sitten jatkuu taas. Kyseessä on todellinen jämälankojen tuhoamisprojekti, sillä olen kasannut tätä varten kaikki 7 veljeksen paksuiset langat. Vielä on monta kerää jäljellä neulottavaksi.

Vuoden malli

Kettukarkit. Näiden lisäksi tuli vielä yhdet sukat ja yhdet lapaset (jotka tulevat blogiin kunhan taas ehtivät...). Vähän meinaa jo puuduttaa. Ehkä hetken tauko kettukarkeista?

Sellaista vuonna 2016, tervetuloa 2017. Olen usein tehnyt uuden vuoden lupauksia, ja nytkin voisin yrittää: Lupaan hyödyntää omia varastoja ennen kuin ostan uutta. Ja jos ostan uutta, tarkoittaa se, että omista varastoista pitäisi lähteä vähintään saman verran pois. Tätä varten pitäisi ehkä punnita lankavaraston koko. Uskaltaisikohan tuota...? :D

Malli on Hermione's everyday socks. Mallineule oli sopivan helppo, mutta mielenkiintoinen. Lankana itselle uusi tuttavuus Austerman Step, puikot 2,5 mm. Koko on hitusen liian iso ilman puuvillasukkaa pidettäväksi, vaikka langan käsittelyn vuoksi olen pitänyt näitä ihan sellaisenaan. Harvinaista minulta.

Väri ei toistu jotenkaan oikein näissä kuvissa, ovat oikeasti vähän tummemmat.

Viimeaikoina käsityöt ovat edenneet hitaasti. Meneillään on isompi projekti jämälankojen tuhoamiseksi. Projekti on hieman jämähtänyt paikoilleen, sillä lähipiiriin on syntynyt ja on syntymässä paljon uusia pienokaisia, joille olen tehnyt sukkaa ja pipoa. Myös sisarenpoikani toivoi itselleen oranssia pipoa. Myös marraskuun ja sitä myöten joulun lähestyminen saivat minut ottamaan puikoille myös yhden joululahjan. Keskeneräisiä töitä voi käydä vilkuilemassa instagrammissa, löydyn sieltä nimellä @siloahoska

Mukavaa marraskuuta!

Lopulta päädyin briossiin ja harmaaseen 7 veljekseen. Tuli kauluri.

Lankana siis itsekehrätty cheviot-villa ja siitä syntynyt Lappapuuro-lanka (eli tuo violetimpi, lappapuuron värinen) ja harmaa 7 veljestä, puikot 4 mm. Silmukoita oli 100, ja jokunen olisi voinut olla vähemmän. Myös kerroksia olisi voinut tehdä enemmänkin - vähän lyhyeksi jäi tämä tuubi. En ole mitenkään tuubihuivien ystävä, mutta tämä kauluri on ollut ihan mukava. Onhan se hieman karhea, mutta näyttää kivalta. Ainoa ongelma tällä hetkellä on se, että minulla ei ole samansävyistä pipoa. Täytynee korjata asia - Lappapuuroa hieman jäi ja harmaatakin on jämäkerinä useampi. Hauska sinänsä, että lankalaatikossa odottaa lähes samansävyiset langat toiseen kauluriin!

Aiemmin viikolla saatiin ensilumi. Syksy on ollut ihanan aurinkoinen ja kuiva, mutta olen kovasti jo odottanut lunta. Eihän tuo lumi kauaa säilynyt, mutta tietääpähän taas mitä odottaa. Kuva on takapihaltamme.

Kaiken tämän pöllöilyn aikana hän ei ole kuitenkaan saanut pöllösukkia. Ja kun ystävä löysi Lankamaailmasta Trekking XXL:n kerän vihreässä ja neon keltaisessa sävyssä, niin hän pyysi minua neulomaan niistä sukat. Eipä siis tarvinnut kauaa pohtia sopivaa mallia.

Malli siis Owlie Socks (rav.). Tein sukista suurimman koon 2.5 mm puikoilla loopaten ja niistä tuli oikein sopivat ystäväni jalkaan. Itselle olisin tehnyt medium-koon tai suurimman koon sukat 2 mm puikoilla. Omaan käteen neuloksesta tuli vähän löysää, mutta tärkeintä oli että sukat mahtuisivat ystävän jalkaan.

Kuva ei anna oikeutta langan kirkkaudelle. Oli aika makeat värit tässä langassa kyllä.

Neuloessa yleisin virheeni oli palmikkojen välisten kerrosten laskeminen! Lasken ne joka kerta erilailla ja jotkut pöllöt ovat kerroksen tai parikin korkeampia kuin toiset. Pitäisi selvästi enemmänkin neuloa palmikkoa...

Hauska kohtaaminenkin sattui näiden sukkien ansiosta. Olin yhden rippikouluryhmän konfirmaatioharjoituksissa, jossa minulla oli aikaa neuloa näitä sukkia. Kirkon penkissä istui erään rippinuoren kummitäti, joka rupesi huutelemaan minulle taaempaa komeista sukista. Lopulta hän huudahti, ettei voinut enää katsoa neulomista ja hän lähti pois - palaten hetken päästä takaisin oma lankakerä ja puikot mukanaan. Hänen oli pitänyt käydä ostamassa välineet lähikaupasta. Oli hauska tavata näin yllättäen toinen neuloosista kärsivä - terkut vaan kummitädille jos hän sattui tänne löytämään :)

Lienee sanomattakin selvää että moni muu asia jäi tämän projektin varjoon ;) Elo alkaa hiljalleen tasoittua ja koti näyttää kodilta. Vielä on tekemistä ja ostettavaa, kun tavarat etsivät paikkojaan. Sormet tietty syyhyävät jo työhuoneen sisustamista, mutta toistaiseksi se on toiminut ns. väistötilana kaikelle muulle paikkaansa etsivälle tavaralle.

Kesäkin vähän tuli ja meni siinä sivussa. Työasiat olivat vähän solmussa minusta johtumattomista syistä, mutta nyt nekin ovat ennallaan seuraavan vuoden ainakin. Osakseen kesän työkuvioista johtuen minulla oli aikaa neuloa paljon myös töissä ja leireillä valmistuivat muutamatkin lasten sukat. Luvassa pieni kavalkadi pienistä sukista.

Näissä kuvissa näkyykin vähän maiseman muutosta. Mutta ylimmissä värikkäissä sukissa lankana Gjestalin Ragg Soft (Lankamaailman alelaarista) ja sukat menivät ekalle menneelle kummitytölle. Kettukarkkisukat ovat olleet kesän hitti, ja ensimmäiset lähtivät kummitytön siskolle lahjaksi  - hän, 3-vuotias, tykkää kovasti kettukarkeista! Niissä oli lankana Vinking of Norwayn Sportragg. Lanka oli hieman paksumpaa ja löyhäkierteisempää sukkalankaa. Alemmat kettukarkit lähtivät ystävän kummilapselle ja tämän kohta syntyvälle sisarelleen. Vaihdoin langaksi ihanan pehmeän Filcolanan Arwettan (merinoa ja nylonia). Harmittaa vain, että menin ottamaan valkoiseksi langaksi Gjestalin Maijan, joka olikin paksumpaa kuin tuo Arwetta. Tajusin vasta toisen sukan kohdalla, että jossain niistä lukuisista laatikoista olisi ollut myös ohuempaa valkoista. En ollut muutenkaan kovin tyytyväinen noihin sukkiin, sillä neuloin ne erikseen ja jostain syystä neulominen oli kovin kovin hidasta. Osasyynä voi olla myöskin hinku neuloa 10 stitch blanketia...

Tällaisia pieniä sukkia tällä kertaa. Pitäisi kehittää pikaisesti lisää jotain pientä, kun kaveriporukkaan on tulossa loka-marraskuulla taas kolme pienokaista. Mutta yhdet toisetkin sukat on esittelemättä, mutta niistä lisää seuraavassa postauksessa.