Koko kesä hujahti alta niin nopeasti, ettei ehtinyt juuri poistua kotoa kuin töihin. Nyt olimme kuitenkin viikon Lancasterissä, Englannissa lomailemassa ja tutustumassa uusiin ihmisiin. Kyseessä oli oppilaitostyön järjestämä reissu, jonne kokoontui porukkaa myös Englannista ja Saksasta. Vierailimme sellaisilla alueilla, joille ei olisi itse tullut lähdettyä. Täältä voi käydä vilkaisemassa paikkoja hakusanoilla Lancaster UK, Liverpool ja Lake district. Kannattaa ehdottomasti käydä Lake district - alueella, äärimmäisen hienoja maisemia!



Ylin kuva on otettu matkalla Lake district - alueelle. Pikkuteitä, joissa tien reunassa menee koko ajan kivimuuri. Alemmassa kuvassa hienoin lounaspaikka ikinä.


Lampaita oli kyllä joka paikassa. Tämä lammas kavereineen paimensi vuorilla vapaana pitäen ruohon lyhyenä ja lannoitettuna. Koska noita lampaita oli joka paikassa, pettymys oli suuri, kun en löytänyt villalankaa koko reissulla. Osuin kahdesti lanka"kauppaan", jossa langat eivät olleet villaa nähneetkään. Paras oli varmaan 20% villaa, 80 % akryyliä sisältänyt lanka. No, ensi kerralla pitää ottaa paremmin selvää paikallisista lankakaupoista.

Reissua varten piti toki miettiä sitten oma neuleensa ja hankkia uudet bambupuikot.


Malli on sekoitus Vanamoa ja Endpaper mittsejä, mutta muuten omasta päästä. Lankana Villa Mokan Mokkasukka-jämät ja mustaa Sisua, puikot 3 mm. Sain reissun aikana lähes valmiiksi yhden kynsikkään, josta tuli vähän yli pitkä, mutta en jaksanut purkaa. Toinen pitäisi saada joskus alulle. Toivottavasti sitä varten ei tarvitse odottaa seuraavaan lentokonereissuun...

Jo ennen reissua sain valmiiksi Odessa-pipon. Näin pipon ensi kerran ystäväni siskontytöllä, ja ihastuin sen erikoiseen pintaan.


Ajattelin ryhtyä miettimään pipon ohjetta, kunnes sattumalta törmäsin siihen Ravelryssä nimellä Odessa (Rav. link). Otin pipon mukaan reissuun ja sille tuli käyttöä vieraillessamme eräässä ekologisessa kylässä, jossa nukuimme yhden yön jurtassa. Yö oli hiukan vilpoinen ja olin kovin tyytyväinen uudesta piposta sekä uudesta, juuri ennen reissua hankitusta paksusta hupparista...


Lankana Italiasta ostettu I.S.P.E:n Stoppino printed - villasekoite, puikot 4.5 mm ja 5 mm ja ohjeesta tuli hieman sovellettu, sillä en käyttänyt helmiä ja pipon ohje ei ollut mukana päättelyvaiheessa... Mutta tykästyin malliin ja uuteen pipoon.

Tuolla ekologisessa kylässä pääsimme myös tutustumaan nokkosen hyötykäyttöön. Olen kyllä tiennyt, että nokkosesta voi kehrätä lankaa, kunhan sen on käsitellyt pellavan tavoin. Kylän perustaja/omistaja näytti, kuinka nokkosen kuidusta voi punoa nyöriä varsin yksinkertaisesti. Seuraavaksi kuvalliset ohjeet nokkosnyöristä.


Ensiksi tietenkin kerätään nokkosia ja riivitään polttavat lehdet pois - hanskojen kanssa totta kai. Tässä kuvassa kädessäni on nokkosen varsi. Hyvänä apuvälineenä tässä hommassa toimii hanskojen lisäksi pieni puukko.


Nokkosen varsi halkaistaan, puukko on hyvä apu solmukohdissa.


Poistetaan varresta kuori ja puumainen sisus taittamalla varsi poikki ja vetämällä varovasti kuori ja sisus erilleen. Tämä osio oli ehkä vaikein ja parasta on tehdä niinkuin kuvasta ehkä hieman näkee: pidä sisäosasta kiinni peukalolla ja anna etusormen olla kuoren ja sisäosan juuressa. Tekemällä tämänkin oppii parhaiten.


Tässä on irroitettua kuorta.


Kuoret kuivataan auringossa muutaman tunnin ajan, ei haittaa vaikka on pari päivääkin - nokkoskuitu on kuivanakin hyvin kestävää.


Kuorta voi hieman halkaista ohuemmiksi suikaleiksi ja ryhtyä punomaan. Idea on sama kuin langan kertaamisessa: säikeet kierretään samansuuntaisesti ja sen jälkeen kiedotaan yhteen päinvastaiseen suuntaan pyörittämällä. Säikeisiin lisätään kuitua säännöllisesti niin, että minkään kuidun pätkän alku ja loppu pää ei osu saman kohtaan.


...hyvänä apuvälineenä toimii vaikkapa pöytään lyöty naula jos käsissä pyörittely tuntuu vaikealta. Täällä kuvallinen ohje, joka tosin on selitetty englanniksi.


Koska kuitu on katkonaista ja sitä joutuu lisäilemään nyöriin, voi hapsottavat päät polttaa pois. Yksinäinen kuitu palaa pois, mutta kierteellä oleva kuitu ei.

Lisään tämän kuvauksen myös sivuihin ja todennäköisesti myös englanninkielisenä, jos se vain minulta onnistuu...

Reissun innoittamana kaivoin myös kinnasneulani esille ja ryhdyin siihen, mitä olen halunnut tehdä jo vuosia: kinnasneulalapaset.


En ole yhtään varma, teenkö tätä oikein. Muutin jo aiemmin oppimaani tekniikkaa näiden videoiden avulla, mutta pitänee vielä käydä vilkaisemassa erään uuden ystävän luona tekniikan tarkemmat käänteet.

Kerrottakoon myös, että Basilika - neule etenee hyvin ja mukavasti ja on saavuttanut melkein helma pituuden. Rakkaani toinen sormikas on valmistunut ja uusi on hypänny puikoille, mutta työskentely on edelleen turhan takkuista. Myös muita töitä on luvassa, vaikka vanhat käsityöt ja gradu ovat kesken. Mutta mikäs kiire tässä on...

Aurinkoisia syyspäiviä!