En koe, että olisin mitenkään hyvä takkien tai paitojen neuloja - puhumattakaan ompelutaidoistani! Joka kerta alussa on valtava innostus ja luotto siihen, että tästä tulee hyvä. Joka kerta noin puolessa välissä työtä iskee epätoivo: ei tää kyllä nyt näytä yhtään niin hyvältä kuin tuolla mallitytöllä. Lopussa iskee taas hinku saada työ valmiiksi ja sitten käydäänkin arvio lopputuloksesta. Vielä kertaakaan ei ole tullut tunnetta että tämä neule tulee käyttöön ihan oikeasti (siihen vaikuttaa vahvasti myös se, että minulle tulee helposti kuuma villapaidoissa ja lopulta käytän villapaitoja ehkä kerran tai pari talvessa...). 

Tässä takissa on jo potentiaalia.

5107671e43af7dba6e00038c.jpg

510767208464dafb4b000089.jpg

Alemman kuvan väri vastaa enemmän todellisuutta. Lankana siis Dropsin Alpaca, jota meni melkein 9 kerää. Puikot 3 mm ja 5 mm (ehkä liian isot puikot, helmasta tuli vähän epätasaista kun en löytänyt sopivaa kireyttä) (höyrytys ja pingotus hieman tasoittivat pintaa, mutta itsehän sitä näkee kaikki tekemänsä virheet ja tietää niistä)

Muutin alkuperäisen ohjeen kokoa enemmän omiin mittoihin sopivaksi, mutta silti tuntui että takki olikin vähän iso... Napit ovat Titiyystä.

Koska takista tuli mielestäni vähän iso, kokeilin (vastoin omia oletuksia) miltä takki näyttäisi vyön kanssa. Niinpä nappasin laatikosta leveää, mustaa satiininauhaa...

5107672443af7d22730003f4.jpg

...ja sanoisin että näin se on ehkä jopa parempi. Siispä täytyy tehdä vyölenkit. Ja ehkä lyhentää vyötä. Ehkä.

Lankainventaarion jälkeen huomasin, että Rose Mohairia riittäisi kahteenkin paitaan. Toinen on jo työn alla - joskin olen nyysinyt siitä puikot toiseen työhön enkä edes muista mistä Novitan lehdestä ohje on. Onneksi on Ravelry. Tummansinistä Nalleakin olisi ehkä paitaa varten - olisikohan siinä hyvä projekti vaikka neulekoneella tehtäväksi...