Joistakin ajatuksista ei vaan seuraa mitään hyvää. "Piipahdan äkkiä tuossa lankakaupassa...." "Ostan vain yhden kerän..." "Teen äkkiä tän rivin loppuun..." ja sitten se minun kohdallani pahin "Minäpä äkkiä ompelen...". Mikä siinä onkin, että joku harrastus vaan ei koskaan pääty hyvin. Siis siksi, ettei vaan yksinkertaisesti osaa. Joka kerta minulla on suuret ajatukset taidoistani ompelijana, ja hyvin harvoin suunnitelmani onnistuvat yhtä helposti kuin ajattelen.

Siksi olen siirtänyt joitakin projekteja kauemmas ja kauemmas tulevaisuuteen. Viikko sitten otin itseäni niskasta kiinni ja suoritin loppuun pari odottavaa projektia.

Ensimmäisenä paininjalan alle joutui ukon kauluspaita. Paidan toinen hiha oli jostain syystä saanut reikiä, mutta koska paita oli ukolle rakas, päätettiin hihat lyhentää. Olen siis lyhentänyt hihat ja tehnyt käänteet valmiiksi, mutta ompelua paita on odottanut pian 3 vuotta. Ja lopullinen ompelu hoitui n. 10 minuutissa. Ei paha.

Seuraavaksi otin työnalle sohvatyynyt. Näiden tyynyjen tarina on vielä pidempi.

IMG_0451.jpgIMG_0448.jpg

KAikki alkoi tuosta ylemmässä kuvassa näkyvästä sinisestä tyynystä. Haaveilin jo silloin tuon valmistuessa, että teen sille kaverin. No, sitten ukko tarvitsi asuntoonsa pari tyynyä ja suunnittelin hänen väreihinsä sopivat tyynynpäälliset samalla tekniikalla ja ostin putkityynyt valmiiksi. Aloitinkin, mutta lopulta tyynyt eivät valmistuneet koskaan. Pari vuotta sitten muutimme nykyiseen asuntoon ja hankimme kuvassa näkyvän sohvan. No eihän siihen voinut täysin ruskeita tyynyjä ottaa, joten etsin uuden kankaan. Tein noin puolitoista vuotta sitten vähän jo kokeiluja, että riittäisikö kangas tyynyjen päällystämiseen ja jätin tyynyn kankaineen television nurkkaan odottamaan ompelua.

Nyt ne on sitten ommeltu. Osaltaan siksi että vaihdoimme olohuoneen järjestystä ja television nurkka katosi (kadottaen samalla muutaman hyvän muunkin tavaran piilopaikan). Niissä on piilovetoketju, joka onnistui yllättävän hyvin. Muutamat tikit piti purkaa, mutta muutoin homma oli aika nopea. Kerrankin!

Jospa seuraavaksi kaivelisi laatikoista esille yhden lasten fleece-puseron raadon. Silkkimekon raato saa vielä jäädä odottamaan. Ehkä sekin valmistuu. Sitten joskus.