Kesäkuu on jo melkein vilahtanut alta. Lähdin koulujen loputtua leirille ja sain flunssan. Sitä olen nyt tässä koettanut pari viikkoa jo parannella. Torstaina lähdemme rakkaani kanssa jälleen vanhempieni mökille ja maanantaina on luvassa jälleen yksi leiri - tällä kertaa 10-vuotiaiden telttaleiri.

Tuolla rippileirillä mukanani oli taktisesti jämälankalaatikko. Tarkoitus oli saada nuoret innostumaan virkkaamaan tai neulomaan, mutta jotenkin se vain jäi. Mutta ystäväni Vähis halusi piponsa kaveriksi iPod-kotelon, joten sen hän sai.


Lankana Fritidsgarn ja koukku 5 mm. Läpässä on myös itsetehty nappi, joka iloisesti katoaa salaman ansiosta taustaansa...

Aloitin leirillä myös kaksi muuta työtä.


Mommes lysedug - liina pääsi puikoille jo päivää ennen leiriä. Lankana lähes vuosi sitten ostettu vihreän kirjava Maxi, puikot 2,5 mm. Ohje on Ravelryn kautta löydetty, mutta löytyy varsinaisesti täältä. Värkkäsin vielä tällä vinkeällä ohjelmalla liinasta kaaviot. Kiitos tästä linkkivinkistä kuuluu BerlinBatille :)

Leiribussissa alulle pääsi myös sormikkaat, jotka muuttuivat lopulta lapasiksi. Kovin on nihkeää näiden neulominen ollut, mutta jos tuon toisen saisi valmiiksi sinne telttaleirille - pitäähän sitä yöllä olla teltassa lapaset!


Lanka on pari vuotta sitten Tukholmasta tuotu villalanka (kai). Ainakin se on kivan pehmeää. Puikot 3 mm. Hauska nähdä millainen tuosta toisesta lapasesta tulee, kerän sisällä näyttäisi olevan reilusti vihreää tuon reilun sinisen jälkeen...

On tässä pitänyt jo useampaan otteeseen näyttää muutama ompelujuttu, joten tässäpä näitä.



Ylimpänä on makuuhuoneen verhot, joiden kanssa tuli värkättyä kyllä melkoisen kauan. Lopputulos on ihan näyttävä ja tarkoitukseensa sopiva. Alakangas on paksua ja satiininkaltaista pimennysverhoa ja päällä ohutta, "bling-bling"-koristeilla varustettua organzaa. Sain muutaman hetken suostutella rakastani näihin, "bling-blingiä" oli kuulema vähän liikaa... Mutta näitä verhoja ei saa katsoa liian läheltä. Niissä kun näkyy "Tiinan kädenjälki": reunat vinkertävät ja joku reuna ei ole muutenkaan suora. Olin hetken mielijohteesta liian laiska leikatakseni ohuemman kankaan rauhassa kahtia, joten leikkasin sen saumurilla kahtia. Tästä voimmekin arvata kuinka suora reunasta sitten tuli @:)

Alimpana on "pussipusseja". Käspaikasta näiden ohjeen löytää nimellä "pussiautomaatti", mutta pussipussi on paljon hauskempi :D Näissä putkiloissa on siis säilössä muovipusseja. Toisessa on roskapussiksi sopivia, toisessa vähän isompia/pienempiä.  Näitäkin sai odottaa pienen hetken, ompelukone oli muutonjälkeisessä karanteenissa (joskus temppuilevalle koneelle auttaa nurkassa häpeäminen - tällä se toimi, joskin nyt se on taas ryhtynyt temppuilemaan... täytynee pyytää valmistujaislahjaksi uusi). Käspaikan ohje oli minusta hieman kummallinen, olisi pitänyt vain reilusti ommella tuo pussiksi, tehdä sitten vasta kuminauha kujat ja pujottaa kuminauha viimeisenä. Tämä muistutukseksi seuraavaan kertaan.


Innoistuin eilenillalla ottamaan taas sukkulat esiin. (ANteeksi auttamattoman huono kuva...). Molemmat ohjeet ovat kirjasta Tatting with visual patterns. Lanka on jotain virkkauslankaa, ehkä aavistuksen turhan pehmeää sukkulapitsiin, mutta ihan kivannäköistä tuli. Tekisi mieli tehdä jotain isompaakin, mutta näillä minun pitsiväkerryksillä tahtoo olla vähän turhan kausittainen luonne että saattaisi jäädä puolitiehen... Muuten, jos joku "käpyilijä" tietää mitä tarkoittaa "slip ring", olisin kovin kiitollinen tietämään miten se eroaa tavallisesta renkaasta. Mm. kirjassa "24 Snowflakes in Tatting" (Lene Bjorn) ohje 18th. day of December perustuu kokonaa näille kummajaisille, joille en löydä mistään selkeää selitystä.

Tähän loppuun ei-niin-kesäinen kuva kummitytöstäni. Hän sai kerralla melkoisen kasan vaatteita (ja osoitti siinä samalla tosiaan olevansa tyttö katsomalla vaatteet läpi moneen kertaan) ja pienen taivuttelun jälkeen suostui lähes kesähelteellä laittamaan päälle kummitädin tekemän villatakin.


Hyvää, lämmintä ja aurinkoista juhannusta kaikille!